Vaikuttavatko isän ja äidin ikävät kokemukset lapsen psyykkiseen terveyteen?

Perimällä on tärkeä rooli siinä, minkälainen ihmisestä kehittyy. Mutta miten vaikuttaa ympäristö, joka on läsnä jo raskausajasta lähtien, lapsen kasvaessa ja pitkälle aikuisuuteen? Lapsen saa perimänsä biologisilta vanhemmiltaan, isältä ja äidiltä. Se on siis ennalta määrätty. Mutta perimän päällä vaikuttaa elinolojen mukaan reagoiva epigenomi. Perimän emäksiin liittyy esimerkiksi epigeneettisiä merkkejä, jotka saavat geenit toimimaan tai sammumaan. Epigenetiikka on luonnollinen, meitä jokaista koskeva ilmiö, ja ihmisen kokemat hyvät ja huonot asiat vaikuttavat siihen. Miten dynaaminen, muuttuva epigenetiikka vaikuttaa psyykkisiin sairauksiin ja häiriöihin? Asiaa on tutkittu vajaa parikymmentä vuotta. Ensimmäiset tutkimukset olivat eläinkokeita – esimerkiksi, kuinka emojen hoivan puute sai aikaan hermostuneita ja helposti stressaantuvia poikasia. Mitä tiedetään äidin raskausajan stressin vaikutuksesta jälkeläiseen? Mikä rooli on isällä pienokaisen psyykkiseen terveyteen? Entä onko lapsuudenaikaisella stressillä vaikutusta mielenterveyteen myöhemmin elämässä? Mitkä aivoalueet ovat herkkiä epigeneettisille muutoksille? Epigenetiikan ja psyyken yhteyttä valottavat kaksi psykiatrian professoria: Tiina Paunio Helsingin yliopistosta ja Hasse Karlsson Turun yliopistosta. Toimittaja on Teija Peltoniemi.