Mikrobit ovat tehokkaita tuottamaan ruokaa - miten geenimuuntelu toimii ruoantuotannossa?

Miltä kuulostaa naudanpihvi, jonka valmistamiseksi ei tarvitse kasvattaa ja teurastaa eläintä? Tai juusto, joka maistuu tavalliselta juustolta, mutta todellisuudessa maitoproteiinit on tuotettu GMO-mikrobeissa? Vaikka kirjainyhdistelmästä tulee mieleen geeniruoka, erityisen tärkeitä geenitekniikat ovat nykyisin lääkkeiden valmistuksessa ja teollisuudessa. Itse asiassa ensimmäinen markkinoille tullut GMO-sovellus oli diabeetikoiden tarvitseman insuliinin tuotannon siirtäminen karjaeläimistä GMO-bakteereihin. Ruoantuotannossa GMO-kasvit tulivat käyttöön 1990-luvulla ja nykyisin Yhdysvalloissa yli 90 prosenttia viljellystä maissista ja soijasta on GMO-lajikkeita. Toisaalta, GMO-ruoka herättää maailmalla myös kiivasta vastustusta. On puhuttu ”Frankensteinin ruoasta”, sekä tuotu esiin muun muassa eettisiä ongelmia viljelijöiden olosuhteisiin ja suuryritysten valtaan liittyen. Haastateltavina ovat Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Saris ja kasvibiotekniikan tohtori Lauri Reuter, joka on siirtynyt tutkijasta alan sijoittajaksi. Toimittaja Mari Heikkilä.