Kuinka tavallisesta juutalaisnaisesta, Mariasta, tuli Jumalan äiti, taivaan kuningatar ja ikuinen neitsyt?

Maria-kultti syntyi kristinuskon varhaisina vuosisatoina monien asioiden summana. Yhtäältä vaikuttamassa oli Mesopotamian ja Välimeren alueelle ominainen naisjumalattarien palvonta ja toisaalta kristinuskon sisältä kumpuavat tarpeet. Miten tämä muutos Maria-kuvassa tapahtui ja miksi? Entä mitä tavallisen naisen näkökulmasta on tarkoittanut se, että Marian, ihanteellisen naisen, olemuksessa on korostunut juuri neitsyys ja puhtaus? Tietomme Neitsyt Mariasta perustuvat suurelta osin Uuteen testamenttiin, mutta käsityksemme Mariasta nojaavat pitkälti myös siihen, miten muu perimätieto, kuvataide, romaanit ja elokuvat ovat Mariaa käsitelleet. Siihen nähden Uuden testamentin kirjoittajien Maria-kuvaukset ovat niukkoja. Jo ensimmäisinä kristillisinä vuosisatoina kirkkoisät olivat luomassa mariologiaa eli oppia Neitsyt Mariasta. Nämä jumaloppineet miehet asettivat vastakkain synnittömän Neitsyt Marian ja syntiin langenneen Eevan. Jo varhain ihanteellinen Neitsyt Maria asetettiin vastakkain myös syntisen Maria Magdaleenan kanssa. Tällä oli vaikutuksensa myös yleiseen naiskuvaan. Tätä kuvaa pyrkivät muuttamaan mm. meidän aikamme feministiteologit. Koko kristillisen kirkon yhteisissä kirkolliskokouksissa päätettiin jo 400-luvulla mm., että Neitsyt Maria on Theotokos eli Jumalansynnyttäjä. Uuden testamentin tavallisesta nuoresta naisesta oli tullut taivaan kuningatar. Nämä Maria-kuvan muutokset näkyvät myös kuvataiteessa. Ohjelman haastateltavina kuullaan Helsingin yliopiston Globaalin kristinuskon ja uskontodialogin professoria Elina Vuolaa sekä kuvataiteen ja symboliikan asiantuntijaa Liisa Väisästä. Ohjelman on toimittanut Riikka Warras. Kuvassa enkeli Gabriel ilmoittaa Neitsyt Marialle, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Kyyhkysen hahmossa kuvattu Pyhä henki "hedelmöittää" Marian. (Matthia Cortesi / Alamy / All Over Press)