Kestääkö pää nykymeininkiä, se riippuu myös kivikautisista geeneistä

Homo sapiensin perimässä on kasapäin geeneettisiä ansoja. Miksi evoluutio ei ole karsinut mielenterveyden riskigeenejä? Onko sairastumisen aiheuttavista alttiusgeeneistä jotain hyötyä, kun ne ovat säilyneet ihmisen perimässä evoluution karsintapaineista huolimatta, sitäkin selvitetään Tiedeykkösessä. Nykyihmisellä on samat geenit kuin jääkaudella, mutta elinympäristö on täysin erilainen. Luolaihmisen geeneissä piilee riskejä, jotka voivat nykyoloissa puhjeta ahdistus-tai paniikkihäiriöiksi. Onko ihminen muuttanut elinolojaan niin paljon, että kivikautinen pää ei enää kestä? Sirpaloitunut ja stressaava elämä sairastuttaa osan meistä ahdistuneisuus- tai paniikkihäiriöön. Mutta miksi ihminen panikoi, kun henki ei ole vaarassa, eikä uhkana ole tiikeriä, sotaa eikä nälänhätää. Onko liian helppo elämä tehnyt nykyihmisestä pilalle passatun pullasorsan, joka ei kestä normaaleja elämän vastoinkäymisiä. Meillä kaikilla on liuta alttiusgeenejä, mutta useimmilla ne eivät puhkea sairauksiksi. Miten paljon geenit säätelevät henkistä kestokykyä, siitä kertoo käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta Helsingin yliopistosta. Leena Mattila tapasi hänet Haartman instituutissa Helsingin Meilahdessa. (Kuva: All Over Press)