Kvanttilaskenta – näin se tapahtuu ja näin se saattaa mullistaa elämämme

Kvanttitietokoneasiantuntija Mikael Johansson on vilpittömän innostunut kvanttilaskennasta, kvanttitietokoneista ja superpositiosta. Hän selittää, mistä tässä uudessa tietojenkäsittelyn lajissa oikeasti on kyse. Tiedeykkösessä hypätään lypsykoneelta kuulostavan tietokoneen sisälle ja selitetään kvanttilaskennan perusteet. Mitä kubitit ovat? Kuinka niillä voi laskea? Miten toimii kvanttisiru? Kuinka kvanttitietokoneita voi ohjelmoida? Arkijärjen vastainen tietojenkäsittely on suuri lupaus tulevaisuuden supertehokkaasta tietojenkäsittelystä. Tällä haavaa tiedetään, että kvanttitietokoneet toimivat, mutta niiden ongelma on se, että ne laskevat koko ajan väärin. "Ne ovat fyysikon unelmia, mutta insinöörin painajaisia", kuten Johansson toteaa puolivakavissaan. Lisäksi katsotaan kohti tulevaa, aivan uudenlaiseen kvanttitietokoneet yhdistävään tietoverkkoon, internetiin steroideilla, ja kisaan perinteisten ja kvanttitietokoneiden välillä. Toimittaja Jari Mäkinen kävi tapaamassa Mikael Johanssonia Keilaniemessä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen tieteellisen laskennan tiloissa. Syyskuun 2022 aikana suomalaisille tutkijoillle on avautumassa mahdollisuus tehdä yhdistettyjä laskuja Lumi supertietokoneella ja Helmi kvanttitietokoneella. Helmi, josta puhutaan myös tässä Tiedeykkösessä, on VTT:n ja IQM:n rakentama Suomen ensimmäinen kvanttikone, joka sijaitsee Micronovassa VTT:n tiloissa.