Fermin paradoksi: Eikö meidän olisi pitänyt saada avaruudesta vierailijoita jo kauan sitten?

“Mutta missä kaikki ovat?” Näin huudahti aikoinaan fyysikko Enrico Fermi, joka vuonna 1950 pohti kollegoidensa kanssa sitä, onko muualla avaruudessa älyllistä elämää. Sittemmin kuuluisaksi tulleen kysymyksen taustalla oli tieto siitä, että pelkästään omalla galaksillamme linnunradalla on arviolta 200-500 miljardia tähteä, joista yksi on oma aurinkomme. Siten pitäisi myös löytyä useita sellaisia planeettoja, joilla elämän kehittyminen, ja edelleen älyllisen elämän kehittyminen, olisi mahdollista. Ottaen huomioon, että maailmankaikkeus on noin 13,8 miljardia vuotta vanha, sivilisaatioita olisi pitänyt ehtiä kehittyä jo tuhansia. Fermin johtopäätös oli, että meidän olisi pitänyt saada avaruudesta vierailijoita jo kauan sitten. Onko tosiaan niin, ettei missään muualla valtavassa maailmankaikkeudessa ole älyllistä elämää vai mikä voisi selittää sen, että emme ole havainneet mitään? Entä jos älyllistä elämää on muualla, miten voimme saada siihen yhteyden? Haastateltavina ovat avaruustieteiden tutkimusprofessori Ari-Matti Harri Helsingin yliopistosta sekä avaruustieteen ja teknologian professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta. Toimittaja on Mari Heikkilä.